Yhdistyslaki Pähkinänkuoressa

Lyhyesti kerrottuna yhdistyslaissa sanotaan, että yhdistyksen saa perustaa aatteellista yhteisö toteuttamista varten ja sen toiminta ei saa olla hyvien tapojen eikä lain vastainen.

Kiellettyjen yhteisöjen listalla on sellaiset yhteisöt, jotka voidaan missään muodossa, kuuliaisuuden, joukkomuodostelmien tai ryhmitysten puolesta sanoa olevan sotilaallinen. Ne ovat lain nojalla kiellettyjä. Myös aseellinen varustautuminen yhdistyksessä on lain nojalla kiellettyä. Ampumaseurat ja ampuma-aseiden käyttöön liittyvät yhteisöt saavat lain nojalla perustaa yhdistyksen ilman aluehallinnon lupaa ainoastaan nimenomaisesti metsästystä varten harjoitettua ampuma-aseiden käyttöä varten. Yhdistys saa tehdä tuottoa, mutta vain sillä saralla, mikä on määritetty yhdistyksen toiminnaksi.

Perustaminen ja vuosittainen toiminta

Perustamiseen tarvitaan perustamiskirja ja säännöissä on mainittava yhdistyksen nimi, toiminnan tarkoitus, kotipaikkakunta (joka pitää olla Suomessa), jäsenten velvollisuudet ja mahdolliset jäsenmaksut, tilikausi, hallituksen ja toiminnantarkastajien tai tilitarkastajan valintaan liittyvät aikataulut (missä ja koska hallitus sekä tarkastajat valitaan), miten yhdistyksen kokouksiin kutsutaan koolle ja se, miten yhdistyksen varat aiotaan käyttää jos yhdistys joutuu puretuksi tai se lakkautetaan. Yhdistyksen perustamisessa myös voidaan ilmoittaa ja määrätä yhdistyksen olevan kaksikielinen tarvittaessa. Sen jäsenenä voi olla henkilö, säätiö tai yhteisö ja jäsenistä on pidettävä luetteloa, mistä selviää jäsenien koko nimi ja kotipaikka. Jäsenistä päättää hallitus ja jäsenillä on oikeus erota yhdistyksestä koska tahansa sekä hallitus voi myös erottaa jäsenen jos hän ei täytä velvollisuuksiaan, mihin on sitoutunut tai on aiheuttanut vahinkoa yhdistykselle tai ei täytä säännöissä määrättyjen jäsenyyden ehtoja. Erottamistapauksessa on aina pidettävä kokous ja määriteltävä myös erottamisen syy. Syy erottamiselle voi myös olla säännöissä määrätyn jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Päätös valta kaikessa yhdistyksen sisällä kuuluu sen jäsenille. Jos kaikki yhdistyksen jäsenet ovat yksimielisiä jostakin päätöksestä, siitä ei tarvitse pitää kokousta. Päätökset tulee kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti ja jokaisen jäsenen on allekirjoitettava ne. Jäsenet voivat myös määrätä päätösvaltaa valtuutetuille, jolloin valtuutetut voivat tehdä jäsenten puolesta päätöksiä ilman jokaisen jäsenen hyväksyntää. Yhdistyksissä sovelletaan myös liittoäänestyksiä Yhdistyslain momentin 19 mukaan.

Ylimääräinen kokous on pidettävä silloin, jos kokouksessa niin päätetään tai jos hallitus tai yli kymmenen osaa jäsenistä niin vaatii. Vaatimus esitetään kirjallisesti ja kokous pyritään pitämään mahdollisimman pian. Jos kokousta ei järjestetä voi aluehallintovirasto puuttua asiaan. Valtuutetut voivat myös pitää ylimääräisiä kokouksia hallituksen näin päättäessä. Kokoukseen on aihetta jos yhdistys halutaan purkaa, siihen tulee sääntömuutoksia, jokin kiinteistö tai muu huomattava omaisuus luovutetaan, kun tehdään vastuuvapaus tai tilinpäätös vahvistetaan tai tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja valitaan tai hän eroaa. Kokouksen kutsuun kirjataan paikka ja aika ja se lähetetään joko postitse tai sähköpostilla jäsenille vähintään seitsemää päivää ennen kokousta.

Äänioikeus ja esteellisyys

Jokaisella jäsenellä on yksi ääni ja äänioikeus, jollei säännöissä toisin mainita. Alle 15-vuotiaat sekä jäsenmaksujen maksuja laiminlyöneellä ei välttämättä ole äänioikeutta. Jäsen ei myöskään saa itseään ja yhteisöä suoraan koskevaan asiaan antaa ääntänsä, jos yksityinen etu on ristiriidassa yhdistyksen tavoittelemaan etuun nähden. Jos säännöissä ei toisin sanota, se mielipide joka saa yli puolet annetuista äänistä voittaa tai tasapelissä puheenjohtajan ääni merkitsee voittajamielipiteen. Kun kyse on sääntöjen muuttamisessa tai koko yhdistyksen purkautumisesta ja pääoman luovuttamisesta, on se mielipide pätevä, jota on kannattaneet kolme neljäs osa jäsenistä.

Äänioikeus ja esteellisyys