Yhdistyksen Perustaminen Suomessa

Yhdistyksen perustaminen on suhteellisen helppoa Suomessa. Ennen toiminnan aloittamista kannattaa kuitenkin tarkoin miettiä, mihin tarkoitukseen yhdistys perustetaan ja minkälaisia tavoitteita yhdistyksellä on.

Yhteisön kannattaa myös päättää mihin tarkasti ottaen halutaan vaikuttaa ja mitä halutaan saavuttaa. Omat vahvuuden on hyvä miettiä ja myös sen mahdollisuus onko vastaavaa yhdistystä jo olemassa ja olisiko järkevämpää liittyä jo toimivaan toiseen yhdistykseen.  Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja tulee olla kuitenkin täysi-ikäisiä ja heidän kotipaikkakunta tulee olla Suomi. Puheenjohtajalla ei saa olla ulosotto velkaa ja maineeltaan puheenjohtajan tulee olla nuhteeton. Perustamiskokouksessa on tarkoitus päättää yhdistyksen toiminnasta ja päättää hallituksesta. Hallitusten jäsenistä puolet täytyy olla Suomessa asuvia. Yhdistyksen säännöt hyväksytään yhdistyksen kokouksessa ja perustamiskirja allekirjoitetaan. 

Mikä on yhdistys?

Yhdistys on organisaatio, jonka on perustanut vähintään kolme yli 15-vuotiasta luonnollista henkilöä tai muuta yhteisöä. Yhdistyksen toimintaa säätelee yhdistyslaki, joka koskee kaikkia voittoa tavoittelemattoman aatteellisen yhdistyksen toimintaa. Tähän ei lueta voittoa tavoittelevien yhdistysten tai taloudellista voittoa hakevien osakeyhtiöiden eikä muiden vastaavien toimintaa. Yhdistys voi olla rekisteröity, jolloin se on itsenäinen oikeuskelpoinen yhteisö. Jos yhteisöä ei olla rekisteröity sen jäsenet ja puheenjohtaja on oikeusvastuussa yhteisöstä. Rekisteröidynkin hallituksen jäsenillä ei ole kuitenkaan täyttä vastuuvapautusta ennen toimintakauden päättyessä myönnettyä vapautta. Yhdistyksen jäsenet ovat siis tilivelvollisia yhdistystä kohtaan. Yhdistyksellä on siis oikeus vaatia korvausta jos jäsenet aiheuttavat tahallisesti tai virheiden johdosta tappiota yhteisölle. Esimerkkejä yhdistyksistä ovat muun muassa julkisoikeudelliset yhdistykset kuten ylioppilaskunnat, metsänhoitoyhdistykset kuin Punainen Ristikin. Puolueet ovat myös yhdistyksiä ja työmarkkinajärjestöt. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat ovat myös yhteisöjä, muun muassa Suomen ortodoksinen kirkko. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää rekisteriä yhteisöistä, jotka on rekisteröityjä. Ampuma seura on yhdistys myös, mutta vaatii aluehallintovirastolta luvat toiminnan rekisteröimiseen tai toiminnan ylläpitämiseen. Kaikki sotilaalliset tai siihen viittaavat yhteisöt ovat kiellettyjä lailla.

Kulttuuriyhdistykset suosituimpia Suomessa

Kulttuurin piirissä toimivat yhdistykset kattavat kaikista rekisteröityneistä yhteisöistä suurimman osan yli kaksikymmentä prosenttia kaikista yhdistyksistä. Kulttuurin piiriin kuuluvat niin kaikki tiede ja taideseurat ja yhdistykset kuin tutkimus, opiskelu, perinne, kotiseura ja sukuseuratkin. Seuraavaksi suosituimpia on erilaiset urheilu ja liikunta yhdistykset kuten urheiluseurat. Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu vähintään kolme luonnollista jäsentä. Hallitus on velvollinen joka vuosittaisesta kokouksesta ja toimintakertomuksesta sekä tilinpäätöksestä, joita on ollut tarkastamassa yksi tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja. Tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen ja kirjanpidon ja antaa siitä raportin. Hallituksen jäsen ei voi toimia yhteisön tilintarkastajana vaan sen tulee olla ulkopuolinen taho tai toimintaan liittyvän lähisukulainen. Maallikko ilman pätevyyksiä ei voi enää olla tilintarkastaja vaan tällaista tilintarkastajaa kutsutaan toiminnantarkastajaksi. Pienemmät yhtiöt ja osuuskunnat eivät tarvitse tilintarkastusta jos seuraavat ehdot täyttyvät: taseen loppusumma on alle 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 0000 euroa ja palveluksessa on korkeintaan kolme ihmistä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja tällaisessa tapauksessa, missä tilintarkastajan pakkoa ole lain mukaan määrätty, pitää aina valita toiminnantarkastajan sijainenkin. Toiminnantarkastajan on oltava riittävät pätevä ja yhteisön kaikesta toiminnasta tietoinen, mutta hän ei saa olla läheisessä suhteessa millään lailla yhteisöön ja sen jäseniin vaan riippumaton yhteisöstä. Toiminnantarkastaja tarkastaa kerran tilikaudessa toiminnan olevan asianmukaista ja yhtiön tai yhteisön taloudenpidon olevan asianmukaista. Toiminnantarkastaja siis tarkistaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhdenmukaisuuden sekä toimintakertomuksen yhdenmukaisuuden tilinpäätökseen.