Kendo, kulttuuria ja urheilua

Perehtyäkseen kendon syvimpään tarkoitukseen on ymmärrettävä menneisyyden tietämys ja Bushidon opit. Kendo, ‘Miekan tie’ on perinteinen japanilainen miekkailun taitolaji jota nykyään harjoitetaan maailmanlaajuisesti itsepuolustuslajina. Kendo voidaan jäljittää Samuraiden aikakauteen ja Bushidoon, ‘Samurain tiehen’.

Pyrkimyksenä saavuttaa ruumiin ja mielen yhteys, kendo on sekä urheilua että taidetta. Se on tapa koordinoida fyysisen, henkisen ja tunnetilan ulottuvuus. Kendon tärkein päämäärä on luoda laji osaksi omaa itseä. Kuten hengittäminen on tahdosta riippumatonta, kendossa pyritään saavuttamaan tila, jossa harjoittaja voi reagoida tehokkaimmalla mahdollisella taktiikalla alitajuisesti.  Kendossa ei ole tarkoitus koskaan linkittää omaa sisäistä henkeä ja sielua tekniseen osaamiseen. Monelle kendon harrastajalle kendo ei ole ainoastaa urheilua, vaan elämäntapa, ja keino kehittää omaa luonnetta. Kendo on henkinen ja fyysinen laji, mutta ensisijaisesti lajin ominaisuuksien ja oppien ilmaisutapa.

Kendon tekniikoita

Kendon harjoittelun ei ole tarkoitus olla sotaisaa. Aiemmin kendoa harjoitettiin oikeilla metallisilla miekoilla, mutta tämä todettiin nopeasti liian vaaralliseksi. Sittemmin kendon varusteisiin kuuluu bambumiekka (shinai) tai tammesta valmistettu (bokken sekä kodachi), kypärä (men), hanskat (kote), rintapanssari (do) ja lantiosuoja (tare). Vaatetuksena kendossa käytetään näyttäviä pitkiä takkeja (keikogi) ja housuja (hakama). Kendossa on tarkoituksena saada tarkkoja osumia tiettyihin kohtiin vastustajassa. Lyönnit tapahtuvat aina ylhäältä alas, ihan käytännön syistä. Alakautta tulevia lyöntejä olisi mahdoton suojata varusteilla. Jalkoihin kohdistuvia lyöntejä ei myöskään harrasteta. Osumapaikkojen valinta perustuu siihen, että todellisessa sotatilanteessa näille alueille kohdistuvat lyönnit nujertaisivat vastustajan nopeasti.

Kendon osuma-alueet jaoitellaan seuraavasti; kurkkuun (tsukidare) kohdistuva isku, kypärän (kendo) laelle viistosti tai suoraan osuva isku. Oikeassa kädessä olevaan kote-hansikkaaseen kohdistuva lyönti, joskus myös vasempaan käteen, mikäli se on sydämen yläpuolella. Vartalopanssarin (do), jompaan kumpaan kylkeen osuva isku. Useimmiten tämä isku kohdistetaan oikeaan kylkeen, sillä vasemmalla puolella pidetään miekkaa. Kendo perustuu oikeastaan kahteen tekniikkaan, hyökkäys- ja vastahyökkäystekniikkaan. Nitōwaza-tekniikka on kendossa hyvin harvinainen, jopa japanissa tätä tekniikkaa osaa käyttää aika harva. Tässä Nitōkendōssa, kendoka harjoittelee ja ottelee kahdella miekalla. Tekniikka on erittäin vaativa ja harjoittajan täytyy olla erittäin oppinut ja taitava kendoka. Kahden miekan hallitseminen on oma taiteenlajinsa.

Kilpailutoiminta

Kendossa kilpaillaan ahkerasti, ja Maailmanmestaruus kisoja on järjestetty vuodesta 1970. Nämä kisat järjestetään joka kolmas vuosi. Euroopan Mestaruuskisat järjestetään välivuosina. Suomessa SM-kisat järjestetään vuosittain. Kilpaileminen kendossa on oikeastaan myös osa harjoittelua. Kilpailutilanne kehittää harrastajan kykyä myös tuomaroida tilanteita. Kendossa voidaan kilpailla yksilönä tai joukkueessa.

Kendossa on olemassa tasojärjestelmä kuten monessa muussakin budo-lajissa. Tällä on tarkoitus määritellä harjoittajien tasoa ja ylläpitää lajissa tarvittavaa hierarkiaa. Asteikolla eteneminen tapahtuu hitaasti ja omien kykyjen mukaan. 1. Danin saavuttamiseen menee karkeasti noin 4 vuotta. Dan-arvoja myönnetään aina 8. Daniin asti. Kuudennen Danin saavutettuaan voi pyrkiä suorittamaan opettaja-arvoja järjestyksessä renshi, kyoshi ja hanshi.

Kendo suomessa

Suomessa kendo on verrattain uusi laji. Ensimmäinen kendoleiri järjestettiin 1986 Porvoossa, ja ensimmäiset kendoseurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Suomalaiset kendoseurat saivat vihdoin 1990 japanilaiselta kendoliitolta kovan tason kendo-opettajan Tōru Takahashin. Tämä 6. Danin kendoka ja hänen lisäkseen suomeen lähetetyt japanilaiset opettajat olivat suomalaisen kendon kehittymiselle merkittävä voimavara. Ilman heitä, kendo olisi tuskin saanut niin hyvää jalansijaa suomessa.

Kendo suomessa

Kendoseuroja on suomessa toistakymmentä ja harrastajia noin tuhat. Suomella on kunnia isännöidä myös maailman pohjoisinta kendoseuraa joka sijaitsee Torniossa. Seuroja löytyy 16:lta paikkakunnalta, ja lisää seuroja on varmasti tekeillä. Kendossa sisäistyy tyypillinen japanilainen itsepuolustuslajin mentaliteetti, ja kuten muissakin japanilaisissa lajeissa, sen todellinen ymmärtäminen avaa elämänpituisen hienon matkan. Tämän kaltaiset traditiot ovat edelleen vahvasti osa japanilaista elämäntapaa ja kulttuuria joka tasolla.